...
28.9.2003: Eero Assmuth
Muokattu 14.12.2004: Eero Assmuth
Re: Olkapääsuojuksista
Minä olen. Ja sanoisin ettei kovinkaan vaikeat. Jos seuraat ohjeita hyvä tulee.
Materiaalina itse käytin 1 mm terästä. Ihan hyvä tuli.
Kuumennusta ei kaipaa, voi tehdä kylmä taontana, alustana toimii ihan puupalikka. Katso myös ohjeet http://www.arador.com/construction/spaulders.html
siinä pitäs olla ehkä hiema enemmän vinkkiä.
Itselläni riitti työkaluksi: pyöristettypäinen pajavasara, poraterä (niitin koon mukaan), penkkiporakone tai iskuporakone, porakoneen hiomalaikka johon laitetaan hiekka paperi, tavallinen vasara, peltisakset, halkaisematon leveä halko. (sitten, nahkaa, terästä, niittejä, solkia)
Siitä se lähti, oli ensimmäinen työ jonka tein.
28.9.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Ensimmäisessä viestissä mainittu työkalu ei sitten ole "kuprutintyökalu" vaan juuri päinvastaista eli kuperien pintojen tasoitustyökalu (planishing stake). Sillä ei siis tehdä "kupruja" (kuperia pintoja) metalliin vaan ainoastaan siloitellaan niitä. Varsinaiseen muotoiluun, kuten yllä mainittiinkin, käytetään yleensä kuperapäistä (dome shaped) isohkoa vasaraa. puista pölkkyä, jonka päähän on mahdollisesti vielä hakattu tai koverrettu pyöreä kuoppa. Tosin tällainen kuoppa tuppaa muodostumaan pehmeästä puusta tehdyn pölkyn päähän ihan itsestäänkin, kun pölkyn päätä työskennellessä hakataan kuperapäisellä vasaralla.
29.9.2003: Ville Marttila
Re: Olkapääsuojuksista
Kiitoksia tiedoista.
Mista sitä terastä kannattaisi ostaa (asun Helsingissä) ja paljonko se maksaa (siis sen verran että riitäisi niihin suojiin)? Entä se kuperapäinen vasara? Kuinka kupera, minkä kokoinen ja mikä olisi sille hyvä hinta?
Kannattaako ne olkasuojukset kiinnittää yläpäästä esim. rengaspanssariin, jos semmoisen omistaa?
29.9.2003: Eero Assmuth
Re: Olkapääsuojuksista
Terästä Helsingistä? Sitä en osaa sanoa, rautakaupasta? Tai kysy koulusi käsityönopettajalta mistä koulu ostaa materiaalinsa. Yleensä samasta paikasta saa myös ostettua muutkin. Näin on ainakin Kuopion tasalla.
Täällä 1 mm teräs maksaa 3 neliömetrille noin 20 €. 2mm 30 € jne.
Ja vasaran iskuosan ihanteellinen muoto olisi kai puolipallo. Aradorista pitäisi löytyä spauldersien takomaosan kohdalta neuvot millainen vasaran kuuluu olla ja miten sen voi mahdollisesti tehdä.
Vasaran koko? Hmm... riipuu vähän kuinka painavaa jaksat käyttää... no ei kai sentäs. Itselläni on sellainen 750g-1kg vasara jonka ostin 2€ kiertävästä kauppa-autosta, sitten otin ja pyöristin sen pään kulmahiomakoneella.
Liian painava vasara ei kannata olla siinä menee käsi kipeäksi ja teräs liian ohueksi.
29.9.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Niin ja vielä tuo kiinnitys. Minä laitoin ne kiinni rengashaarniskaani soljella. Siis minä ainakin sanoisin että kyllä.
Totta puhuen jos sen jättää kiinni vain käsivarren ympäri se ei oikein pysy.
29.9.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Ville- Tuo Eeron mainitsema "kuprutintyökalu" soveltuu myös siloittelemisen lisäksi myös kuperien pintojen tekemiseen metalliin, jos soveltaa metallin nostamista upottamisen sijaan. Metallin nostaminen on monilta osin upottamista parempi, sekä myöskin hankalampi tekniikka. Metallun nostossa ei metalli veny ja siten ohene, vaan se perustuu metallin ulkopinna ja sisäpinnan differentiaaliseen liikkeeseen. Lisäksi, on metallin nostaminen historiallisesti korrekti tekniikka. Aloittelijoiden ei tosin kannata ruveta metallia nostamaan ennen upottamisen tarpeellista hallitsemista, sekä spaulderien kaltaisiin projekteihin ei nostamisen soveltamiseen ole edes tarvetta. Sikäli, Eero, ei kannata vielä haarniskointiharrastuksesi alkuvaiheessa nostamista paljolti ajatella, vaan soveltaa Villen ja Jarin kuvailemaa menetelmää.
-anonyymi proppaaja
29.9.2003: Anonyymi larppaaja
Re: Olkapääsuojuksista
minkälaiset peltisakset tarttee? kun kattelin bilteeman kuvastoa niin siellä oli peltisakset suora, peltisakset oikea ja peltisakset vasen. nii et mitähä toiki ny meinaa? Pitääks olla erikseen vasen ja oikee et voi leikkaa kaarteita (oon tekemäs spaulderssej)????
30.9.2003: Anonyymi larppaaja
Re: Olkapääsuojuksista
Taitavat olla peltisakset hieman heppoinen työväline millisen tai sitä paksumman teräspellin leikkaamiseen. Kovin siistiä jälkeä voi ainakin olla vaikea saada aikaan.
30.9.2003: Ville Marttila
Re: Olkapääsuojuksista
Itse ostin terässakset jotka soveltuvat 1 mm teräksen leikuuseen.
Hinta sen mukainen 45 €, rautakaupasta.
Halvimmat saksimallit siis eivät kelpaa. Paketissa yleensä sanotaan mille ja kuinka paksulle ja mille materiaalille sakset sopivat. Jos asiaa ei mainita kannattaa kysyä myyjiltä. Nämä tietävät yleensä, kunhan mainitsee leikkureiden vaatimukset (leikattavan materiaalin ja sen paksuuden).
Tuo oikea ja vasen tarkoittavat luultavasti sitä kumpikätiselle ne sopivat, oikea vai vasen.
Ei kaarien leikuuseen mitään erikoista tarvita.
30.9.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Eikö mistään voi ostaa semmosta vasaraa valmiina, kun en viittisi ruveta itse tekemään? Ja mikä olisi sille puolipallolle sopiva halkaisia?
Kannattaako ne muutkin osat kuin itse se olkaosa tehdä samaan tyyliin? Tuleeko niistä näin kaarevia myös "väärään" suuntaan? Kannattaako koko juttu silotella semmosella planishing stake'lla ja vasaralla? Tuleeko muuten huono?
Minkäläiset niitit olisi hyviä (materiaali, pituus, paksuus, hinta, saatavuus...)? Ja miten niitataan? Alasinta tms. vasten ja pajavasara käyttöön? Entä minkälainen nahka on todettu hyväksi?
Anteeksi (jonkun mielestä) typeristä kysymyksistä...
P.S. Kummat on paremmat/helpommat?
http://www.arador.com/construction/spaulders.html
http://www.eskimo.com/~cwn/spaulders.html
21.10.2003: Eero Assmuth
Re: Olkapääsuojuksista
Tietääkseni upotusvasaraa ei taideta myydä missään, voin kyllä olla väärässä. Ihan helppo semmoinen on tehdä, hioo vain kulmahiomakoneella tai mirkkelillä.
Pallon koko riippuu miten iso alua aijotaan upottaa, siis jos kengän kärjen muotoisen aikoo tehdä niin pienempi riittää ja isommassa on kai hieman isompi paikallaan. Omani on kai noin 3-6 cm.
Siis tuota osaa 2 en aivan ymmärrä... Muta siis vain ylä kupista tehdään kupera ja muut levyt taivutetaan käsin kaareviksi, mutta kannattanee käyttää tässä akselin palaa tai putkea jotta niistä tulee tasaisen kaarevat.
Tietenkin tulos on parempi (sileämpi ja uudemman näköinen) jos olkakupin siloittelee tällä planishing stake'lla ja vasaralla, mutta itse en nähnyt sitä tarpeelliseksi. Sillä olkasuojuksiin jäi minusta hieno kulunut näkö.
Niitit? Meiltäpäin ei löydy kuin yhdenlaisia niittejä. Mene ja kysy myyjiltä takomaniittejä, kyllä ne kertovat jos mitään sellaisia löytyy.
Itse käytin 5 millimetrisiä ja ihan hyvä tuli. Niittien takomiseen riittää alasin tai vastaava kova pinta sekä ihan tavallinen vasara. Niitit maksavat noin 5 €/100 kpl.
Nahkana kannattaa käyttää parkki nahkaa tai vyönahkaa koska ne kestävät.
Tuskinpa noista kumpikaan paljoa eroaa toisistaan. Parempi nähdä hieman vaivaa että tulos on parempi.
Muuten niille jotka tuollaiset ovat tehneet. Auttaako se liikkuvuutta että alemmat levyt eivät ole kiinni toisissaan, vaan nahalla?
Siis niin kuin tarkkaan noiden Aradorin ohjeiden mukaan?
21.10.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Ainakin SCA:n rottinkitaistelijoilta kuultujen kokemusten mukaan tuo nahalla koottu versio on vähemän herkä lukkiutumaan kolhujen seurauksena. Noissa suoraan niveltämällä valmistetuissa kappaleissa kun on kuulemma se ongelma, että ne voivat liikkua todella hiljaisesti ja kitkattomasti *kunnes* joku pamauttaa iskun suoraan nivelkohtaan, jonka seurauksena metalli vääntyy vaikka vain muutaman millimetrin (ja niin vahvaa haarniskankappaletta ei kuulemma ole kukaan nähnytkään, etteikö se vääntyisi ennemmin tai myöhemmin), jolloin nivel parhaassa tapauksessa lukkiutuu kauniisti paikoilleen eikä liiku enää kuin vasaralla. Tosin tämä ongelma vaivaa lähinnä nivellyksiä, joita ei oikein voikaan tehdä kuin liittämällä metallin suoraan metalliin, eli polvi- ja kyynärniveliä. Mutta toisaalta, miksi turhaan tehdä yksi ylimääräinen potentiaalisesti ongelmia aiheuttava nivellys lisää, jos sen voi tehdä vähemmän ongelmia aiheuttavalla tavallakin.
22.10.2003: Ville Marttila
Re: Olkapääsuojuksista
Perskuta... pitää hommaa kulmahiomakonekkin! No toivotaan, että ei, eli että niitä upotusvasaroita myytäisiin.
Jari, meinasin sitä, että miten ne muut, kuin olkaosat taivutetaan. Meneekö ne ihan käsin? Millä tavalla putkea yms. vasten? Mistä minä putken hommaan? Onhan niitä toki laitteita pellin kaareviin taitoksiin, mutta ovat aika hintavia...
Entä mistä solkia?
Kiitos ja anteeksi.
22.10.2003: Eero Assmuth
Re: Olkapääsuojuksista
Tässä pari sanaa "konkarilta"
- upotus vasaroita - niitä ei myydä ja jos myydään niin maksavat maltaita
- taipuuko- 1 mm teräslevy taittuu käsin hyvin helposti
- putkea- taivutusalustaksi sopivia metalliputkia saa ilmaiseksi esim. kaatopaikalta
- solkia ja nahkaremeleitä- SA-myymälästä, semmonen päälle 30 cm pitkä remeli jossa solki maksoi Kuopion asevarikolla 10 centtiä kpl. Paksumpi ja pidempi soljellinen kiinnitys hihna(n. 120 cm pitkä) maksaa 1.7 ¤ kpl.
22.10.2003: Tuomo Ihalainen
Re: Olkapääsuojuksista
No niin kuin sanottiin aijemmin. 1 mm. teräs taipuu käsin helposti, putkea saa kaupasta ja romuttamoilta. Jaa no solkia ja remmejä itse olen ostanut suutarilta mutta ovat pirun kalliita!
Tuomo kerroppa missäs päin tuo asevarikko sijaitsee Kuopiota? Pitää käydä siellä ja ostaa ainakin laatikollinen noita remmejä.
22.10.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Jos Jari asut Kuopiossa niin varmaan tiedät Yliopistollisenpuutarhan neulaniemessä, kuljet vaan niitten ohi kohti neulaniemeä ja et voi olla huomaamatta vasemmalla puolella tietä olevaa sotilastukikohtaa, älä yritä vartioiduista porteista sisään, siellä on sotilaspoliiseja jotka käskevät sinun häipyä, menet siitä auki olevasta isosta portista ja siinä taitaa olla joku kyltti missä lukee että "myymälä" tai sinne päin. Myymälä sijaitsee siinä kellari kerroksessa. Sieltä saa yleensä alennusta kun ostaa kunnon läjät tavaraa, varsinkin kun jos se myyjäukko tunnistaa sinut kanta-asiakkaaksi. Sieltä löytyy muutakin Larppeihin sopivaa proppia aina rynkyn lippaista nahkasaappaisiin. http://www.mil.fi/tiedotus/ajankohtaista/myydaan/myydaan.html Tuolta kannattaa tarkistaa aukioloajat ennen kun sturmaa sinne.
22.10.2003: Tuomo Ihalainen
Re: Olkapääsuojuksista
Ok kiitos Tuomo. En asu Kuopiossa, mutta siinä lähimaastossa. Eiköhän tuo löydy, pitää siis vain muistaa että jso sotilaspoliisit on perässä olen väärässä paikassa. En myymälässä vaan varastossa, erehdyksiä sattuu....
23.10.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Paljon kulmahiomakoneessa pitäis olla tehoja (W, kierrosta/min)? Sopiva laikan halkasia? Upotusvasaran tekoon hionta- vai katkasulaikka? Onko kovin vaikeaa? Ei siis "sahata" vaan hiotaan? Vai? Ja sitten vielä hyvä hinta? Onko 16,50 euroa hyvä hinta tuotteelle missä on 2 vuoden takuu?
Juu, en ole siis kyseistä vempainta ennen käyttäny, joten aika typeriä kysymyksiä taas tuli.
28.10.2003: Eero Assmuth
Re: Olkapääsuojuksista
Helekkarin hullu mä en suosittele nimittäin se kaava on ihan perseestä. ota mielummin baldron kaava se nimittäin on hyvä ja toimii kunnolla, ja kaiken lisäksi se on palijon autenttisemman näkönen eikä mee nahkaa niin paljon koska ne kiinitetään toisiinsa niiteillä. mä oon tehny semmoset millin katto pellistä ja niistä tuli erittäin hyvät.
28.10.2003: Markus Liias
Re: Olkapääsuojuksista
Ihan peruskulmahiomakone kelpaa. Niitä tehoja tai kierros lukuja en tiedä.
Laikkan täytynee olla koneeseen sopiva, sen halkaisijalle ei taida olla paljoa väliä. Vaikeaa hiominen ei ole kunhan ostat hiomalaikan, koska laikkoja on kahden mallisia hioma ja leikkuu laikkoja. Leikuu laikat ovat huomattavasti ohuempia kuin hiomalaikat.
Onhna tuo hinta hieman halpa... mutta kunhan pidät kuitin tallessa jos se sattuu hajoamaan niin voit ainakin vaihtaa.
Ensimmäistä kertaa kun käytät niin muista tarkistaa että laikka on kiinni kunnolla. Ja ole varovainen sen kipinä suihkun varalta ettei tule tulipaloa.
Käytä tarvittavia suoja varusteita (kuulosuojat ja suojalasit).
Ja jos irrotat jossain vaiheessa laikan suojuksen leikauksen ajaksi, ole sairaan tarkakana terän kanssa, itse vetäisin kerran peukaloon leikkuu laikalla, sen verran syvä haava tuli että luu näkyi. Ei tunnu kivalta.
28.10.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Nonniin... Ostettu on, 860 W, 11000 r/min 16,50 euroa 2 vuoden takuulla... Ihan muhkee tarjous! Nyt menee kyllä vähän off topic, mutta menköön... Eli kulmahiomakoneella voi varmaan teroittaa kirveet yms. hyvin? Vai?
Löysin muuten rautakaupasta (kovan)kumivasaran ja pienen hinnan vuoksi ostin. Tuli mieleen, että semmoisesta voisi olla aika helppo tehdä upotusvasara. Onko joku kokeillu? Koitin hommata peltiä, mutta johan on, kun ei myydä pienemmissä paloissa kuin 1x2m! Mitenkäs minä semmoisen kotiin kuskaan...? No, ei kai auta muu kuin etsiä joku peltiliike.
Upotusalusta (dishing stump) on nyt sitten tehty, eli projekti edistyy mukavasti.
Markus, millä tavalla toi kava on huono?
29.10.2003: Eero Assmuth
Re: Olkapääsuojuksista
No enpä nyt sanoisi että kulmahiomakone on optimaalinen kirveen teroittaja. Sehän on tarkoittettu katkaisemiseen ja suuri piirteiseen hiontaan. Ei sillä oikein hyvää leikkuu terää saa tehtyä, mrkkeli on siihen hommaan parempi.
Kumivasara? No on se ainakin helppo hioa mutta... enpähän tiedä. Metallista suosittelisin itse mutta kokeile pois.
Peltiliikeillä on omat leikkurit. Senkus pyytää pienenää niin kyllä ne sen leikkaa.
30.10.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Ja semmonen 1 x 2 m pala kyllä mahtuu miltei joka henkilöauton takakontiin kun polkaisee sen kaksinkerroin. Sen saa sitten taitettua pienellä tappelulla suoraksi jos tarviipi. http://www.arador.com/articles/index.html tuolla olevassa artikkelissa- 18 Things I've Learned About Sheet Metal, on aika huumorilla pistetty mutta totta joka sana.
30.10.2003: Tuomo Ihalainen
Re: Olkapääsuojuksista
Olkapää suojukset ovat todella turhia minun mielestäni koska ne vain on turhaa painoa!
30.10.2003: Anonyymi larppaaja
Re: Olkapääsuojuksista
Jep, minä käytänkin mieluummin olkapääsuojuksia.
30.10.2003: Anonyymi larppaaja
Re: Olkapääsuojuksista
No kenties ne tuovat vain painoa. Mutta minusta semmoinen 2 kg(tai vähän enemmän tai vähemmän) yhteensä molemmissa käsivarsissa ei tunnu juuri missään.
Haarniskaan täytyy kuntoutua ja tottua.
30.10.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
kaava ei sovvellu hyvin kupertamisee, eli sen reunat menee ihan solmuun ruttuun ja niin pois, päinkaavan kupin alareuna on tasainen vaikka sen pitäisi olle pyöreä etta reuna valmiina olisi suora.
t:Markus
(en jaksanu kirjautua)
9.11.2003: Anonyymi larppaaja
Re: Olkapääsuojuksista
katoppas markus sitä kaavaa vähän tarkemmin... kyllä se vaan on pyöreä.
15.11.2003: Anonyymi larppaaja
Re: Olkapääsuojuksista
No kyllähän se jonku verran pyöree on, mut vertaappa sitä tohon aradorin kaavaan, jossa se kupin kaava on semmonen, ku pitää ollaki. Oon tehny ite kummatki noista olkasuojuksista ja voin sanoo, et se eskimon sivun kaava on aivan surkee. Siitä kupista tulee huonommin sopiva ja kaiken lisäks viell törkee.
Ja öhöm... täytää täyttää kyllä aika helvetin paksua peltiä, että saa 2 kiloa painavat käsisuojat...
16.11.2003: Juhani Nissilä
Re: Olkapääsuojuksista
No jos ei minunkaan silmissä vikaa ole niin olen melkolailla erimieltä Markus. (ja samaa mieltä edeltäneen anonyymin kanssa)
Numero uuno: reuna on pyöreä, ainakin minun silmissä. Ja siis kaikin puolin korrekti.
Ja sitten asiasta seuraavaan: Ottaapa mikä kaava tahansa, niin kupertamisessa hyvin suurella mahdollisuudella reunat menevät 'ryppyyn', mutta ne ovat hyvin helposti oikaistavissa. Takoo vain upotusvasaralla hellästi.
16.11.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Jos Juhani tarkoiti tuon minulle (ja luulen että tarkoitit), minä en käytä peltiä vaan terästä.
Ja omat suojukseni ovat lievästi modifoituja ja suurennettuja.
16.11.2003: Jari Sirviö
Re: Olkapääsuojuksista
Hei,
Haarniskojen rakentamista käsittelevässä keskustelussa tulisi muistaa, ettei haarniskojen rakentamiseen ole keskeistä kaavan malli, vaan vasaratyö. Jokainen vähänkin kokeneempi haarniskoija - kuten ylläesiteltyjen kaavojen tekivät, Eric Slyter sekä Craig Nadler - tekee kaavansa itse omaan vasaratyöhönsä sopiviksi. Koska upotuksessa metalli venyy, riippuu lopputuloksen muoto enemmän venymisen määrästä ja sijainnista kuin kaavan mallista. On myös mahdollista, että ylläolevien kaavojen tekijät pitävät erilaisita spauldereista tai yrittävät kopioida eri alkuperäistä kappaletta. Siksi ei voida väitellä kaavojen keskenäisestä paremmuudesta, vaan pikemminkin yhteensopivuudesta tekijän vasaratyöskentelyyn. Lisäksi on mahdollista, että jompikumpi tekijöitä käyttää siloittelun yhteydessä nostavaa vasarrusta, jolloin lopputulos olisi jälleen täysin erilainen. Suosittelisinkin jokaiselle haarniskointia harrastavalle mahdollisimman pikaista siirtymistä itsetehtyihin kaavoihin. Tietenkin kannattaa ottaa mallia valmiista, kokeneempien haarniskoijien tekemistä kaavoista, mutta esimerkiksi sovittaa asiat kuten kaaren syvyyden tai mittasuhteet itselleen, vasaratyölleen ja tehtävän kappaleen tulevan omistajan ruumiinrakenteeseen sopiviksi.
-anonyymi proppaaja
16.11.2003: Anonyymi larppaaja
Osallistu keskusteluun
18.7.2004 alkaen vain rekisteröityneet käyttäjät saavat osallistua keskusteluun. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit sisäänkirjautumisen jälkeen lähettää omia kommenttejasi keskusteluun.
Kirjaudu sisään
Rekisteröidy