SuoLi ja syyskokous

Alkup: Olli Kivisen kolumni 8.9.2009 Lama mullisti Japanin
(http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lama+mullisti+Japanin/1135249150719)

Mullistaisiko syyskokous Suomen live-roolipelaajat?

Tänäkin vuonna pidettävät hallitus vaalit antavat viitteitä siitä, millaisia haluja ja intohimoja - tai niiden puutteita harrastajakentällä on. Oululaiset yllättivät aikanaan ottamalla ohjat ja kyseenalaistivat vakiintuneita toimintatapoja onnistumatta kuitenkaan erityisesti parantamaan tilannetta. Varsinainen pommi on kuitenkin ollut nähtävissä larp.fi:ssä. Se ero mikä nykyisellä aktiivisuudella keskusteluissa on verrattuna viiden tai kymmenen vuoden takaiseen.

Larp.fi:n yleensä tasaisessa keskustelutulvassa, joka ei tuntunut katkeavan itse yhdistyksen toiminnan hiipumisesta huolimatta, viimevuosien hiljaisuus on järistyttävää. Se ei joko lupaa hyvää tai kaipaa uutta alkua. Muutokselle on nyt tilaus, sillä SuoLi ry. on jo yli vuosikymmenen ajan ollut merkillisessä pysähtyneisyyden tilassa. SuoLi on kuin itse rakentamaansa häkkiin sulkeutunut vahva ihminen, jolla on voimia ja taitoja mutta joka ei pysty käyttämään niitä. SuoLi on mielenkiintoinen ja samalla varoittava esimerkki siitä, kuinka yhdistysjärjestelmä, joka on pahasti rämettynyt, murentaa jo myös harrastuksen perustaa.

Viestintävaikeudet, kuten yhteydenpito jäsenistöön ja jälkeenjääneet järjestelmät, ja aktiivien vanheneminen ovat todellisia ongelmia SuoLi:ssa. Yhdistystä on harrastajien piirissä kuitenkin arvosteltu kohtuuttomasti. SuoLi on edelleen Suomen toiseksi suurin liveroolipelimahti Ropeconin jälkeen. Organisoitumisen takaiskuista huolimatta yhdistyksen "tuotteet" tunnetaan ja niitä on arvostettu kaikkialla Suomessa.

Härkäpäisyyden voimakas kasvu tarkoittaa SuoLi:ssa sitä, että yhdistyksen ikä on jo viisitoista vuotta. Monessa muussa yhdistyksessä kuohuviinipullot poksahtelisivat, jos niissä päästäisiin samaan ikään. SuoLi:ssa viimeisiä vuosia kauhistellaan, koska yhdistyksen nimeä ylläpitävien aktiivien asema on vaikea.

Vähäinen kiinnostus yhdistystoimintaan jähmetti SuoLi:n toiminnan pahasti. Lisäksi vuoden 2000 tienoilla tapahtuneeseen harrastajaryntäykseen ja julkiseen hyväksyttävyyteen reagointi ovat olleet lievästi sanottuna onnettomia. Yhdistyksen halvaannus kulminoitui lopulta paljastuneeseen yhdistyksen varojen kavallukseen.

Monen yksittäisen yrittäjän sählätessä omiaan lähes katkeamattomana nauhana koko yhdistyksen olemassaolon - ainoastaan alkuvuosina on harrastajakentän pienuus taannut jonkinasteisen koherenttiuden - SuoLi on koskettanut tavalla tai toisella kaikkialle.

Yhdistyksen toiminta perustui joskus innostuksen, uuden luomisen ja kaikki hyväksyvän periaatteen liittoon. Se toimi pitkään varsin hyvin ja auttoi pitämään yhteyttä ja antamaan uskottavuutta harrastuksen levitessä kotipiireistä maanlaajuiseksi, mutta niistä ajoista on jo kulunut pitkä aika. Kun kasvavat harrastajamäärät eivät itsessään riittäneet itselleen osoitukseksi SuoLi:n toiminnasta ja alettiin vaatia toimia, yhdistys ei pystynyt enää kätkemään järjestelmän toimimattomuutta. SuoLi:n ainoaksi olemassaolon oikeutukseksi jäivät sen perinteet: äänivalta Ropeconissa, Larp-kalenteri ja harrastajien maanlaajuinen keskustelupalsta.

Organisaatiokulttuurin muutoksen mahdollisuus on tärkeä SuoLi:lle ja sitä kautta koko harrastukselle. Uudistusten käynnistyminen SuoLi:ssa olisi hyvä uutinen kaikille. Eri asia on, riittääkö uuden aktiiviston voima ja yhtenäisyys, kun vaikeita päätöksiä on ryhdyttävä toteuttamaan hankalissa olosuhteissa. Vuonna 1994 perustettu yhdistys on usean varsin erilaisen yksilön ja porukan yhteenliittymä ja monessa mielessä pitkälti vielä kirjoittamaton lehti. Foorumikirjoittajat ovat painottaneet menneinä vuosina, että toimeen olisi tartuttava rivakasti, koska monet erilaiset ongelmat odottavat ratkaisua.

Eräitä kuitenkin askarruttaa erityisesti se, pystyykö kukaan uusi aktiivien (tai uudelleen aktivoitunut) ryhmä torjumaan tulevan, uudistusyritysten vastustuksen joka kumpuaa niistä vanhoista aktiiveista, jotka ovat linnoittautuneet virkakoneistoon ja tuon pölyttymään päässeen a-nimikkeen taakse.

Menneisyys ei lupaa hyvää. Kaikkina vuosina oli monta rohkeaa yrittäjää hallituksessa ja sen ulkopuolella, mutta jotka joutuivat raskaasti kokemaan koneiston muutosvastarinnan.

Vanhojen aktiivien (henkinen)valta yhdistyksen hallintokoneistoon on vahva - niin kuin yli vuosikymmenen valtakauden jälkeen sopii odottaa. Niin kutsutut aktiivit olivat jakautunut erilaisiin ryhmiin, joiden keskinäiset - ulkopuolisille tuntemattomat - kähminnät olivat rämettymisen pahimpia syitä. Seurauksena on ollut kuppikuntaisuutta, mutta myös suurta urbaania fiktiota, jonka laajuus hämmentää pienen ihmisen. Suomen larppaamisen mittapuulla kuppikuntaisuus on nimetty "elitismiksi", jonka olemassaoloa ei ole osattu sivuuttaa tai käsitellä, jolloin koko tilanne on johtanut halvaantumiseen.

Toistaiseksi ei ole olemassa tietoja siitä, millaista SuoLi:a uuden hallituksen pitäisi ajaa. Jäsenistön tarpeiden huomiointi ei ole ollut (ei mitä halutaan, vaan mitä tarvitaan) niiden suuruuden vuoksi näytellyt koskaan merkittävää osaa yhdistyksen pyörittämisessä, koska sisäinen hallinnointikin on ollut ongelma. Koska lausunnot ja viestitys ovat olleet ristiriitaisia, niistä on aikaa sitten luovuttu. SuoLi:n sidonnaisuus - jos ei muuten niin yksilöiden kautta - Ropeconiin ja Solmukohtaan ovat niin vakaalla pohjalla, ettei niihin ole todennäköisesti suuria muutoksia luvassa.

Uutena toivona virinnyt "massabofferointi" Sotahuudon myötä voi olla SuoLi:n pelastus, vaikka tapahtuma keskittyykin lähinnä fyysiseen toimintaan. Historiassaan SuoLi on aiemmin ollut haluton nostamaan bofferoinnin profiilia esimerkiksi taiteellisuuden rinnalle.

Sen sijaan kaikki hyötyisivät siitä, että Suomen kahden pehmojättiläisen Sotahuudon ja SuoLi:n suhteet paranisivat. Sotahuuto saattaa nykyisellä vauhdilla ohittaa SuoLi:n ja ottaa sen paikan Suomen toiseksi suurimpana alan harrastusmahtina jo muutaman vuoden kuluttua. Etenkin jos Ropecon ottaa SuoLi:sta sen loputkin lihat.

Yhdistysten yhteistyön lisääntyminen ja SuoLi:n uusi tuleminen olisivat tervetulleita uutisia koko live-roolipeleihin liittyvän harrastuskentän kannalta. Muutamat ovat vaikeuttaneet näitä tahoillaan tunteenpurkauksillaan, jotka kumpuavat menneestä. Uuden hallituksen uskoisi sanoutuvan irti niistä.

8.9.2009: Anon Yymi

Re: SuoLi ja syyskokous

Kiitän Anon Yymiä keskustelun avauksesta - yhdistys ei voi toimia ilman ihmisiä, joita yhdistyksen toiminta kiinnostaa. Nyt harrastajakunnan harmaista riveistä on noussut jälleen yksi ääni toivomaan kehitystä varsin masentavana vuosia jatkuneeseen tilanteeseen. Aivan kuten allekirjokin vuosia sitten ryhtyessään yhdistyksen aktiiviksi.

Anon Yymi nostaa viestissään pöydälle tärkeitä asioita - syyskokous (jonka yhteydessä tullaan pitämään myös kevätkokous, joka jäi järjestämättä allekirjon ollessa poissa maasta ja kohdattuaan etäjärjestämiseen liittyviä erinnäisiä esteitä), hallitus, jolla riittää näkemystä ja uskoa omiin visioihin, uudistumisen tarve. Kirjoituksessa myös kiinnitetään asialliseen sävyyn huomiota kaikkiin niihin onnettomiin sattumiin ja käänteisiin, joita yhdistys on kohdannut matkallaan nykyiseen hiljaisuuden tilaansa.

Nimettömyyden takaa on helppo syytellä vanhoja partoja. Henkilökohtaisesti en ole viimeisen kolmen puheenjohtajavuoteni aikana havainnut mitään vanhojen partojen kuppikuntaisuutta - moinen väite vanhan aktiiviston ylimielisyydestä on silkka myytti. Vanhat parrat ovat antaneet apuaan eksyneelle, eikä mitään nuorena ja intomielisenä heittämiäni ideoita ole tyrmätty nurkkaan, vaan kannustettu toteuttamaan niitä, tai tyydytty sähköpostilla käytyjen keskustelujen mahdollistamaan hiljaisuuteen. Tässä tullaan tärkeimpään Suomen Live-roolipelaajat ry:tä vaivaavaan ongelmaan: aktiivisen jäsenistön vähyyteen. Nurkista huudellaan, että jotain pitäisi tehdä, mutta kun tekijöitä pyydetään, ei niitä vain näy. Eikä useiden jo menneiden huuteluiden jälkeen niitä ole paljoa jaksettu huudellakaan. Kuluneena vuonna ihmisiä ja yhdistyksiä on pyydetty mukaan mm. Talvi-iltain tarinoita-vuosijuhlapelin pelautuksiin (joka käytiin pelauttamassa pääkaupunkiseudun lisäksi Oulussa), paikallisten tarvikevarastojen avustuksiin, Larpake-läystäkkeen kirjoittamiseen sekä Lavastevarasto ja pääkaupunkiseudun tarvikevarastotalkoisiin. Tekijöitä ei ole löytynyt - ja se on ymmärrettävää. Pahoiteltavaa, mutta ymmärrettävää.

Yhdistyksen tärkein voimavara on sen aktiiviset jäsenet. Keskustellessani pienempien näytelmäroolipeliyhdistysten aktiivien kanssa olen rehellisesti vastannut, että on vaikeaa jaksaa tehdä asioita yhdistyksen eteen, jonka jäseniin on kadottanut yhteyden. Kun näkee edessään sen porukan, jonka vuoksi asioita tekee, tuntuu kaikki mielekkäämmältä. Harvalle jalo ajatus vanhasta, hyvää ajatusta kantaneesta yhdistyksestä on riittänyt motivaattoriksi. Ihmettelen itsekin, miten pitkään jaksan tuon mielikuvan kanssa yrittää tehdä yhdistystä toimivaksi.

Suomen Live-roolipelaajat ry kuolee tai elää aktiiveistaan. Voin luvata, ettei tie aktiivistoon ole niin pelottava ja kivikkoinen, kuin Anon Yymi maalailee. Sen sijaan tie muuttuu kivikkoiseksi siinä vaiheessa, kun osaaminen ja rahkeet loppuvat kesken, vaikka toiveita paremman yhdistyksen, Larp.fi:n, tiedotuksen, kaiken suhteen olisikin.

Anon Yymin loppuun kirjoittama "ratkaisu", SuoLi:n ja Sotahuudon yhdistyminen on mielestäni kuitenkin absurdi. SuoLi:lla ei käsityksen mukaan ole mitään tarjottavaa Sotahuudolle (Maahinkaisten tapahtumissa aktiivisesti käyttämää SuoLi:n puolijoukkue-telttaa lukuunottamatta). Yhteistyö olisi keinotekoista - Sotahuuto saa suurena nuorisotapahtumana hankittua kaikki ne edut suoraan, joihin SuoLi voisi tarjota kumileimasimen, eikä SuoLin olemassaolevista tarvikevarastoista (ainakaan nykyisessä muodossaan) ole Sotahuudon kaltaiselle tapahtumalle mitään hyötyä. SuoLi voisi toki Larp.fi:ssä käsitellä laajemmin Sotahuudon teknisiä asioita - kuten kerätä sivuileen sotahuutolaisten ohjeita turvallisten nuolten valmistamiseen tai panssareiden takomiseen. Harrastuksina larppaaminen ja Sotahuuto ovat kuitenkin eriytyneet toisistaan siinä määrin, että yhteistyö tuskin tarjoaisi sellaista hyötyä, josta Anon Yymi näyttää haaveilevan ja sydäntään lämmittävän. Toki Anon Yymi voi osoittaa minun olevan väärässä ja muuttavan käsitystäni asiansuhteen.

SuoLi tarvitsee yhteistyötä paikallisten yhdistysten ja harrastajien kanssa. SuoLi tarvitsee osaavia tekijöitä, joiden tietotaito riittää Larp.fi 2.0 toteuttamiseen (projekti, josta puhuttiin jo allekirjon ensimmäisenä hallitusvuona "se on valmis ennen kesää"), tekijöitä, jotka ovat valmiita toteuttamaan itselleen läheisiä projekteja (esim. eri yhdistysten välinen larpinvaihtoprojekti, Larpake-jäsenlehdykkä, tarvikevarastojen laajennukset, LarpCon...) sekä hallituksen, joka nauttii byrokratian raskaiden rattaiden pyörittämisestä.

Anonyymit voivat antaa visioita siitä, mihin yhdistyksen tulisi itseään kehittää, mutta parhainkaan visionäärinen teksti ei muutu miksikään muuksi ilman tärkeintä muutosta: tekijää.

Suomen Live-roolipelaajat ry:n hallitus lähettää kevät-syyskokouskutsun 2009 jäsenistölle ja kutsun ohessa tulee käsittelemään sitä, mitä visioita nykyisellä hallituksella ja aktiivistolla on tulevaisuudesta toivoen niiden kannustavan tekijöitä mukaan tai saattavan harrastajakunnan yksimielisyyteen siitä, että SuoLi on aikansa elänyt. Henkilökohtaisesti toivon, että vuosi 2010 olisi hedelmällisempi, aktiivisempi, kauniimpi ja uljaampi kuin nykyinen. Visioni eivät kuitenkaan muuksi muutu - ilman tekijöitä.

Pahoittelen toistoa tekstissäni, mutta kenties se joskus menee perille asti.

Terveisin,
Jenni Häkkinen, puheenjohtaja
Suomen Live-roolipelaajat ry

Special Orc Servicen sotilas Sotahuutovuosina 2006, 2007 ja 2009

8.9.2009: Jenni Henriika Häkkinen

---

Osallistu keskusteluun

18.7.2004 alkaen vain rekisteröityneet käyttäjät saavat osallistua keskusteluun. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit sisäänkirjautumisen jälkeen lähettää omia kommenttejasi keskusteluun.

Kirjaudu sisään
Rekisteröidy