Mihin kuolleet yhdistykset joutuvat?

Kuulin tänään, että olet kuollut. Ihan ohimennen, sattumalta. Olin ajatellut sinua viime aikoina, oikeastaan siitä asti kuin jouduimme eri suuntiin. En koskaan oikein toipunut erosta, oli sellainen täyttämätön tyhjä paikka sydänalassa, yhdistyksen kokoinen. En yrittänyt ottaa yhteyttä, ajattelin että pärjäät omillasi, että siipesi kantavat. Olin väärässä, nyt jo kaduttaa. Jos olisin muistanut että ihmiset ne riitelivät, etkä sinä milloinkaan. Minun on sinua ikävä.

Aamutähti on kuollut. Levätköön rauhassa.

9.9.2008: Anna Lotta Viertola

Re: Mihin kuolleet yhdistykset joutuvat?

Onhan tämä ollut odotettavissa jo useamman vuoden ajan. Sääli sinänsä, ettei Lahden kokoisesta kaupungista ympäryskuntineen löytynyt tarpeeksi aktiiveja pyörittämään toimintaa. Kuten kaupungin muutakin nuorisotyötä, myös Aamutähteä haittasi se, että aktiivit lähtevät yleensä muualle esim. opiskelujen perässä, kuten itsekin lähdin muutama vuosi sitten.

Nyt kyllä minullekin tuli vähän haikea olo. Meillä oli välillä niin hauskaa yhdessä.

9.9.2008: Jenni Lares

Re: Mihin kuolleet yhdistykset joutuvat?

Kävi niin surullisesti, että lähes kaikki aamutähteläiset muuttivat pois Lahdesta. Parin ihmisen vuoksi on turha tehdä sitä turhauttavaan paperinpyörittelyä. Nykyisin Aamutähden vuorolla toimii Lahden Pehmomiekkailuseura. Sinne ovat tervetulleita kaikki ikään ja kokoon katsomatta. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja jäseniä on vajaa parikymmentä. Entiset AT:laisetkin saavat tulla morjestamaan tuttuja, vaikka eivät treeneihin osallistuisikaan.

http://www.hcfeder.com/lape/

10.9.2008: Mira Federley

Re: Mihin kuolleet yhdistykset joutuvat?

R.I.P.

Aamutähdellä oli paljon hienoja pelejä.

10.9.2008: Ville Miettinen

Re: Mihin kuolleet yhdistykset joutuvat?

Arvon aikaisempi anonyymi,

Jaan kanssasi näkemyksesi siitä, mihin Aamutähti kaatui. Sukupolven vaihdos todellakin lienee yhdistysten luvatussa maassa yleisyn kuolinsyy yhdistykselle.

Mitä Suomen Live-roolipelaajat ry:n kuolonkorskahduksiin tulee, olen hieman viisaampi nyt kuin kaksi vuotta sitten ratsuväkihallitusta kootessani. Koko Suomen alueelle sijoittuvalla yhdistyksellä ei ole kotipaikkakuntaa, joten sille ei voi järjestää säännöllistä toimintaa ilman, että ensimmäiseen suuntaan kumartaessa pyllistäisi toisaalle. Hienoja ideoita on aktiivilistalla heitelty mm. pajaviikonlopuista, joissa voisi ommella proppejaan tai valmistaa paikallisseurojen varastoihin kauniita seinävaatteita, yhdistyksen tulityökurssi oli viittä vaille muuttua todeksikin - mutta sitten tulee eteen aika. Mikä viikonloppu sopii yksiin yhdistystä pyörittävien yksityisten elämien ja Suomen larppaavan maailman aikataulun kanssa? Tulisiko kukaan kuitenkaan vaivautumaan paikalle, vaikka järjestettäisiinkin hyvää ohjelmaa? Minkä verran yhdistys, jolla ei ole vakituisia tuloja, voi panostaa rahallisesti toimintaansa? Suostuisiko joku pelinjohtaja alistamaan oman pelivisionsa yhdistyksen tuotteeksi, Suomen Live-roolipelaajat ry:n järjestämäksi larpiksi? Tuskinpa, SuoLilta kun nätisti pyytämällä saa lainaan kaiken tarvittavan peliinsä ja kirjoittajatkin löytyvät paremmin oman kaveripiirin ja puskaradion, kuin yhdistyksen kautta. Näin yhdistys, joka tukee monia pelejä tarvikkeillaan ei saa tästä toiminnasta loppubriiffissä annettua kiitosta enempää kunniaa. Mutta ennen kaikkea: minkä vuoksi innostunutkaan ihminen jaksaisi nähdä kaiken tämän vaivan harmaiden massojen eteen? Valtakunnallisen yhdistyksen suurin ongelma on se, että kun ei näe niitä ihmisiä, joiden vuoksi kaiken tekee. Halu tehdä lähtee helposti hiipumaan, kun sitä ei voi kohdistaa suoraan kenellekään.

Tämä, hyvät kanssalarppaajat, yhdistyksemme jäsenet ja vapaamuur... korjaan, yhdistyksemme alaisuuteen kuulumattomat näytelmäroolipelien harrastajat, on yhdistyksen toiminnan suurin kompastuskivi.

Tosin toivon, että ensi kuussa ilmestyvä jäsentiedote Larpake muuttaisi anonyymin mielipidettä yhdistyksen tilanteesta jäsentensä silmissä hieman toiveikkaammaksi :)

Hyvää alkusyksyä!

Yksityishenkilönä, joka toimii yhdistyksessä,

12.9.2008: Jenni Henriika Häkkinen

Re: Mihin kuolleet yhdistykset joutuvat?

Kuolleet yhdistykset polkeutuvat surullisesti jalkoihin. Ei niitä parin vuoden päästä suurempia muisteta. Se on ikävä tosiasia.

19.9.2008: Riina Nissinen

---

Osallistu keskusteluun

18.7.2004 alkaen vain rekisteröityneet käyttäjät saavat osallistua keskusteluun. Jos olet jo rekisteröitynyt, voit sisäänkirjautumisen jälkeen lähettää omia kommenttejasi keskusteluun.

Kirjaudu sisään
Rekisteröidy